Jos ei ensimmäisen version kans kaikki menny niinku Strömssössä niin tämän toisen version kans varsinkaan ei menny :D
Tsemppasin kyllä niiden kahen virheen kans jotka viimeksi tein (levitin kuorrutteeksi tarkoitetun aprikoosimarmeladin ensin reunoille ja sitten vasta päälle ja kerroksia leikatessa laitoin päällimmäisen kerroksen lautaselle nurin päin, eli paistopinta alaspäin, jolloin pinta tarttui lautaseen ja repeili) mutta vastapainoksi tuli sitte heti useampiki ongelma jotka johtu pienestä keskittymisen herpaantumisesesta.
Unohin siis lisätä taikinaan jauhot. Tai muistin sen kyllä mutta liian myöhään. Olin siis jo sekottanu kaiken muun ja suunnittelin taikinan kaatamista vuokaan ku silmiin sattu yhtäkkiä täysinäinen jauhokippo, jaiks! Sekotin jauhot sitte vaan taikinaan ja toivoin parasta, ainaki taikina näytti samalta ku edellisellä kerralla. Paistamisen jälkeen huomasin että kaikki ei ole ihan niinku piti, kakku oli nimittäin toisesta reunasta huomattavasti korkeampi ku toisesta reunasta, pyyhkeen käytöstä huolimatta. Eipä sille voinu siinä kohtaa enää mitään muuta ku laittaa pohja jäähtymään ja toivoa että saan korjattua epätasaisuuden myöhemmässä vaiheessa.
Kun pohja oli jäähtynyt, aloin leikkaamaan kerroksia ja sieltäpä löytyikin toinen ongelma: pohja ei ollu kypsyny loppuun siitä kohtaa missä kakun pinta oli korkeimmillaan, jes! Tässä vaiheessa kello oli jo melkein yheksän illalla ja kakku piti olla seuraavana aamuna valmis töihin vietäväksi. Lisäksi aineksia uuteen kakkuun ei ollu. Ei siis vaihtoehtoja, näillä mennään. Toivoin vain että hieman raa'aksi jääny pohja ei maistuis oudolta/sitä ei huomattais. Keskimmäinen kerros hieman repesi reunasta, jauhojen lisääminen väärään aikaan näkyi pohjan koostumuksessa ihan selvästi, se oli huomattavasti mureampaa ja näinollen vaikeampaa käsitellä.
En muistanukaan viimeksi mainita, että täyttämisvaiheessa olis pitäny vähän enemmän painaa kerroksia kasaan (ekalla kerralla en tehny niin silloin välistä ei tursunnu mitään mitä levittää kakun reunoihin, itse asiassa reunat meinas melkein jäähä "kuiviksi" ku en tajunnu levittää täytteitä täyttämisvaiheessa tarpeeksi reunaan). Nyt tsemppasin tässä, mutta koska keskimmäinen kerros repesi reunasta niin kerrosten pieni kasaan painaminen aiheutti sen että kerros lähti repeämään lisää ja näinollen teki kakusta vähän epämuodostuneen..
Eikä tässä vielä kaikki. Vaniljasokeri loppu, onneksi jäljellä oli sentään vanilliinisokeria, maustoin sitten sillä kermavaahdon ja toivoin että maku olis suurin piirtein sama.
Viimeksi kun pursotin "Kiitos" -tekstin, tein sen liian sulalla valkosuklaalla ja siksi suklaan annostelua pursottimen kärjestä oli tosi vaikea hallita. Tällä kertaa olin (muka) viisaampi ja sulattamaisen jälkeen laitoin suklaakipon pakkaseen jäähtymään hetkeksi. No, se hetki venähtiki vähän liian pitkäksi ku jäin suustani kiinni ja ku muistin kipon niin sehän oli jo jäässä. Jep jep, eihän semmosta voi pursotella. Uudestaan mikroon siis ja nyt sain sen sulatettua kohtuullisesti niin että se ei ollu ihan niin juoksevaa, muttei jäistäkään. Pursottamisvaiheessa tosin huomasin että sekaan oli jääny kökköjä jotka pulpahti ihan yhtäkkiä pursottimesta ulos joten ei se pursotusjälki vieläkään näyttäny niin kauhean siistiltä.
Kyllä siitä kaikesta huolimatta tuli valmis kakku vaikka monta kertaa tuntu että heitän sen roskiin ja ostan aamulla kaupasta uuden. Eikä kukaan huomannu kakussa mitään vikaa (suoritin pientä kyselyä jälkeenpäin läheisille työkavereille). Useat jopa arveli että kakku olis konditoriosta ostettu ja vaikka tiänki että se oli lähinnä mielistelyä/kohteliaisuutta niin kyllähän siitä hyvä mieli tuli :) Syystä että tein kakkua taas kiireessä illalla niin nyt en jaksanu ottaa (katastrofaalisista) tekovaiheista yhtään kuvaa, lopputuloksesta otin sentään kuvan.
Niin ja loppuun voisin vielä mainita kakku-episodin huipennuksen. Edellisellä kerralla siirsin kakun uunin paistoritilältä (jossa se siis oli kuorrutuksen valuttamisen ajan) kakkukuvun pohjalle lähinnä paistinlastoja apuna käyttäen. Tällä kertaa onnistuin saamaan koko kakun käsiin ja siirsin sen niin. Tämän toiminnan seurauksena pahvikiekon ja kakkukuvun pohjan väliin ei jäänykään sulaa suklaata niinku viimeksi joten kiekko ei jääny kiinni siihen pohjaan. Ja huomasin sen vasta ku aamulla kannoin kakkua parkkipaikalle ja se oli liukunu keskeltä pohjaa ihan kuvun reunaan.. Onneksi suklaapinta oli jo niin jämähtäny ettei siihen jääny jälkiä vaikka kakku liuku useastiki reunaan :)
